Popsikkaat

Iloista oppimista värikkäiden vihannesten kanssa. Tomaatti, kurkku, porkkana ja muut kasvisystävät laulavat ja näyttävät, mitä kaikkea kuuluu kivaan kaveruuteen. Rehellisyys ja ystävällisyys palkitaan.

Näin luonnehditaan Nelosen sivuilla Amerikassa äärimmäisen suosittua kristillistä lasten tv-sarjaa nimeltä Veggie tales (suomeksi Popsikkaat), jota jo jonkin aikaa on esitetty myös Suomessa. Me tutustuimme ohjelmaan Music & Mission-lehden kautta ja löysimme sen jälkeen netistä sivut, jossa voi kuunnella vihannesten laulua ja katsoa videoklippejä. Jos yhtään meitä tuntee, voi arvata meidän olleen täysin myytyjä kurkkujen ja tomaattien iloiset esitykset kuultuamme! ;)

Vihannesten laulujen joukossa on hersyviä huumoripläjäyksiä, kuten Larry-kurkun kohtalokas aaria kadonneesta hiusharjasta (http://www.ultimateveggie.com/silly/silly03.html), laulu ihanasta juustohampurilaisesta (http://www.ultimateveggie.com/silly/silly10.html) tai laulu laiskoista ja kilteistä merirosvoista (http://www.ultimateveggie.com/silly/silly07.html). Ainakin nuo kannattaa ehdottomasti käydä kuuntelemassa ja lukemassa sanat - saa varmasti hyvät naurut!

Huvittavien laulujen lisäksi joukossa on myös paljon lauluja, jotka on tehty Raamatun kertomuksiin perustuviin jaksoihin. Yksi hauskimmista on laulu, jota pavut ja herneet laulavat tilanteessa, jossa herneet kiertävät Jerikon muuria ja odottavat sen sortuvan ("Keep walking": http://www.ultimateveggie.com/sounds/songs_mp3.html). Hellyttävä ja sanomaltaan erittäin vahva on Daavidia esittävän Junior-artisokan (?) laulu hänen mennessään Goljattia vastaan:

He's big! But God's bigger!
And when I think of Him, that's when I figure
With His help, little guys can do big things too

Tuo laulu löytyy nimellä "Big things too" osoitteesta http://www.ultimateveggie.com/sounds/songs_mp3.html

Tunnelmia Lontooseen lähdöstä

Onpa aika taas kulunut. Enää viikko töitä, ja sitten alkaa kauan ja hartaasti (ja jopa ansaitulta tuntuva) loma, loma, loma! Kokonaiset neljä viikkoa ilman gradumietteitä - tai noh, niitä mietteitähän ei voi estää, mutta kätensä voi pitää kurissa (kai). Rentoutumista ja työstä irrottautumista helpottaa se, että lähdemme heti loman alkumetreillä (eli ensi viikon lauantain, 30. päivä) viiden päivän reisuulle Lontooseen. Täytyy toki myöntää, että viime viikkojen tapahtuman ovat hieman varjostaneet matkan odotusta. Soitin jopa eilen Finnairille kuullessani uudesta pommi-iskusta, että olisiko matkaamme mahdollista perua ja vaihtaa myöhäisemmäksi ajankohdaksi, mutta koska lippumme ovat alennuslippuja, ei niissä ole vaihto- eikä perumisoikeutta. Hieman tuon tiedon jälkeen meinasi ahdistaa (siis mua, ei Jarkkoa - se onkin urhea mies :), mutta sitten päätimme että koska matkalle lähdetään, niin sitten nautitaan siitä 110 %:sti eikä anneta minkään terroristiuhkien sitä pilata.

En mä niinkään pelkää sitä, että jotain tapahtuisi - kolmas isku olisi jo aikamoisen erikoista, ja toisekseen, todennäköisyys joutua konfliktitilanteen tulilinjalle miljoonakaupungissa on hyvin pieni. Enemmänkin mua arveluttaa se, että pilaako ajatus pommin mahdollisuudesta osan matkan reimusta. Mun mielikuvitus kun ainakin tunnetusti on aika kova lentämään, sinne negatiiviselle puolelle varsinkin... Mutta tieto, joka tässä tilanteessa eniten lohduttaa, on tietoisuus siitä, että meidän jokainen päivä on Jumalan kädessä, ja Hän pitää meistä parhaiten huolta. Vaikka ei se siihen auta, että ehkä kaikista järkyttävin tapa kuolla ois kuolla hitaasti pommi-iskun jälkimaininkeihin maan alla metrotunnelissa... Mutta kyllä me kaikesta huolimatta odotetaan innolla matkaamme: lentämistä, hotellissa (http://www.kensington-court-hotel.co.uk/) asumista, nähtävyyksiä (Freud-museo!!;), ruokakauppoja... Ja tietysti sitä tunnetta, että on lomalla!