"Ei se olekaan niin"

Eilen keskiviikkona 13.4 ilmestyi Maija Vilkkumaan neljäs levy. Ostin sen heti samana päivänä, mutta en oo vielä ehtinyt kunnolla tutustumaan siihen. En siis osaa vielä sanoa sen kummempaa tuomiota, mutta tällä hetkellä tuntuu, että levy on ehkä jonkin verran melankolisempi ja aggressiivisempi kuin edeltäjänsä. Ei sinänsä kylläkään välttämättä mikään huono asia.

Ehdottomia biisisuosikkeja ei ole vielä ehtinyt muodostumaan, mutta tällä hetkellä kaikkein parhaiten mieleenpainunut kohta on kappaleen "Ainakin puolet" kertosäkeistö:

"Mut jos osaisin olla kuin ihmiset ois / Jos osaisin olla hyvin / Niin me yhdessä soitaisiin / niinkuin soi soinnuista syvin / Ja niin mä jäisin ihaniin nurkkiisi luuhamaan / Kiertäisin kanssas koko huuhaa-maan / Voi mä poistaisin pimeen / Vaihtaisin nimee / Mä kauheudet löisin / Mä söisin sun suruista puolet / Ainakin puolet"

Tuossa on mun mielestä vain jotain tosi suloista - ajatus "huuhaa-maan kiertämisestä" rakkaimpansa kanssa on aika ihastuttava! <3